Merihenkinen sini-puna-valkoinen

Ihastelin taannoin Loimien Lomassa (1/2010 ja 2/2012) lehdissä olleita raikkaita merihenkisiä räsymattoja. Sini-puna-valkoinen on ehdottomasti suosikkiväriyhdistelmäni kesällä. Olen aina asunut meren rannalla ja isäni on entinen merimies. Tätä väriyhdistelmää minulta löytyy sohvatyynyistä, keittiön verhoista, vaatteista, kassista, kengistä, kumisaappaista, uima-asusta ja esim. rantamekosta. Pojan vaatekaapista löytyy myös kyseistä väriyhdistelmää.

Loimien lomassa lehdissä Rantamökki-räsymatto (1/2010) ja Pätkis-matto (2/2012)

Merihenkinen räsymatto kesämökille

Räsymatolla on pitkät perinteet. Varmaan monen mattomuistoihin kuuluu kirjavat räsymatot mummolassa tai lapsuudenkodissa.

Sanotaan, että matonkutoja näkee kättensä jäljet välittömästi ja että matto kertoo tekijästään itsestään. Värit, tekotavat, kuviointi ja materiaalit peilaavat kutojan sisintä.

Sisustusmuotimme on jo vuosia suosinut perinteisiä räsymattoja ja ne ovat vihdoin nousseet ansaitsemaansa arvoon.

Erityisen hyvin sini-puna-valkoinen räsymatto sopii kesämökille, meren tai järvenrannalle. Myös uusiin kerrostaloasuntoihin väriyhdistelmä luo raikkaan merentuulahduksen.

Purjelaiva M/Aux Kathrina / Rauma

Saunan rentouttavissa löylyissä

Suomen suvi on kauneimmillaan. Suomalaiseen keskikesän mielenmaisemaan moni piirtää laiturin, mökkisaunan, vihdan tai vastan. Kukkakedot ovat kauneimmillaan. Pellot vihertävät. Mutta mitä suomalainen sauna pitää sisällään?

Saunatyyny testauksessa

Minä päätin hankkia juhannukseksi saunaani uuden elementin. Näin jossain käsityösivustolla itsekudotun saunatyynyn ja halusin kokeilla miltä tuntuu makoilla saunan lämmössä tyyny päänalla. Kaikki perheenjäsenemme kokeilivat sitä vuorollaan.

Tyyny sai jäädä saunaamme, kaikki hyväksyivät sen mukisematta. Mitä nyt oma selkäni oli hieman kipeä seuraavana päivänä. Citysaunamme ei ole järin suuri ja jouduinkin asettamaan jalkani melkoiseen koukkuun saadakseni  rentoutuneen olotilan.

Suljin silmäni ja haistelin vastan ja saippuan koivuntuoksua. Pellavasta kudottu saunatyyny sekä Jokipiin Pellavan Turku-aiheinen laudeliina toivat puhtaaseen citysaunaan mökkijuhannustunnelman.

Ryijyjen lumoissa

Törmäsin tällä viikolla Suomen Käsityön Ystävävien upeisiin ja uniikkeihin ryijyihin ja muihin tekstiileihin. He ovat myös Suomen johtava kirkkotekstiilien tuottaja. Kirkkotekstiilejä he ovat valmistaneet yli 100 vuoden ajan yhteistyössä Suomen nimekkäimpien tekstiilitaiteilijoiden kanssa. Käy kurkkaamassa millaisia tekstiilejä valmistui Naantalin kirkkoon.

Raanun ystävä

Löysin muutama vuosi sitten second handista hyvin mieluisan ja nyt rakkaaksi tulleen lila-kultaisen raanun. Se on sänkyni päätyä koristamassa.

 

Tarvikepaketti vai valmis taideteos?

Tutkin alkuviikosta Suomen Käsityön Ystävien verkkokaupan tuotevalikoimaa hitaasti ja hartaasti. Todella vaikuttavan näköisiä mielestäni olivat jugend- ja kansanomaiset ryijyt. Verkkokaupasta voi valita tarvikepaketin, jolla valmistaa ryijy tai kirjottu tyyny. Vaihtoehtoisesti voi tilata ryijyn valmiiksi kudottuna.

Onnistuisinko minäkin ohjeita seuraamalla? Olisi se hieno tunne valmistaa tunnetun taiteilijan, kuten Eliel Saarisen tai Akseli Gallen-Kallelan piirustusten mukainen tekstiilitaideteos.

Toikan Loimien Lomassa 1/2010 lehdessä on kiva nahkaryijyn ohje. Materiaaleina on käytetty vanhoja kierrätettyjä nahkapaloja. Nahkatakit on leikattu suikaleiksi ja kudottu ryijyiksi tavalliseen mattoloimeen.

Toikan Loimien Lomassa 2/2010 lehdessä on puolestaan värikkään Lapintaikaa-poppanaraanun ohje.

Riilahdessa valmistuu kauniita kaulaliinoja Toika-Chenillestä

Riilahden toimintakeskus Espoossa on jo vuosia tilannut materiaaleja Toikalta. Uusista tuotteista toimintakeskus on saanut tietoa joko messuilta tai suoraan Toikalta. Toika-Chenille ja Tencel langat ovat keskuksen uusin löytö.

- Olemme kutoneet niistä kaulaliinoja, loimena on ollut joko Toika-Chenille tai Tencel tai molemmat samassa loimessa. Näitä lankoja on käytetty myös kuteissa, kertoo Päivi Tarhala.

- Toika-Chenille sekä loimena että kuteena on osoittautunut mukavaksi kutoa ja lopputulos on ihana, ihastelee Tarhala.

Tarhala kuvitteli Tencel langan olevan helpompi loimena kun kuteena, mutta asia osoittautuikin olevan juuri päinvastoin.

Riihilahden toimintakeskus toimii myös työssäoppimispaikkana sosionomeille, artenomeille ja artesaaneille. Toimintakeskuksen työtoiminnassa keskitytään paljolti käsi- ja taideteollisiin tuotteisiin. Keskuksesta löytyy myös pieni myymälä.

Riilahden toimintakeskus, A-talo

Rysätie 11 A

Espoo

aukioloajat: arkisin (paitsi heinäkuu + joulun välipäivät) klo 8- 15.30

Kaulaliinojen suunnittelu + valokuvat: Päivi Tarhala

Kudonta: Anne Haikonen

Lucia Schwalenbergin tarina kisällistä kudontamestariksi

 Lucia Schwalenberg on Saksan Karlruhessa syntynyt taiteilija. Hän on opiskellut tekstiilitaidetta Hannoverissa, mm. vipukangaspuu- ja tietokoneohjattua kudontaa. Lucia oli myös opiskelijavaihdossa Englannissa Somerset Collegessa. Opintojen jälkeen hän työskenteli freelancerina ja kiersi messuja ulkomailla ja Saksassa. Useamman vuoden kudottuaan hän suoritti vuonna 2011 saksalaisen kudontamestaritutkinnon sekä jatko-opintoja Linzin taideyliopistossa. Lucialla on varsin monipuolinen osaamistausta, sillä ennen kudontauraa hän opiskeli journalismia ja työskenteli useamman vuoden printtimediassa, tv:ssä ja PR:n parissa.

Matkustamalla saa ideoita 

 

- Työskentelen eniten kangaspuiden kanssa. Minulla on neljät erilaiset kangaspuut. Käytän paljon aikaani mallien suunnitteluun, kertoo Lucia.

- Taide ja design merkitsevät minulle kaikkea, se on intohimoni ja ammattini, mikä näkyy kaikessa elämässäni, avaa Lucia.

Tekstiilitaiteilija matkustaa paljon ja saa siten uusia ideoita ja kontakteja uusiin ihmisiin. 

Lucia pitää kankaan struktuurista. Hän haluaa tuntea kankaan, ei vain nähdä sitä.

- Pidän nauhoista ja ornamenttikuvioista. Tykkään kokeilla erilaisia materiaaleja. Pidän uusista langoista, kuten krepistä, silkki/teräs- ja kuparilangoista, tarkentaa Lucia.

Lucia maalaa joskus loimen kudontaprosessin aikana. Hän kertoo usein hämmästelevänsä, kuinka syvällinen ala kudonta on ja kuinka paljon kudontatekniikoita voi vielä kehittää.

- Olen hyvin vaikuttunut kokeneempien kudontakollegoiden tietotaidosta ja etenkin entisajan kudontatekniikoista, ihastelee Lucia.

Saksalainen käsityöpalkinto kudottu Toikan kangaspuilla

Lucia Schwalenberg voitti vuoden 2013 muotoilun valtionpalkinnon Saksassa. Merkittävän tästä palkinnosta tekee sen, että vain kolmesti kutoja on voittanut kyseisen palkinnon, viimeksi 47 vuotta sitten. Yleensä kyseinen palkinto menee koru- tai keramiikkataiteilijalle. Voittotyöt koostuivat mm. kreppi- narukudontatöistä.

- Olen saanut kaksi muuta palkintoa, vuonna 2012 Auguste Papendieck erityispalkinnon ja vuonna 2011 toisen palkinnon muoti- ja tekstiilidesignkategoriassa.

- Pidän kilpailunäyttelyistä, koska ne antavat minulle haastetta, kuten olympialaiset urheilijoille. Se on toinen osa elämääni, myyntinäyttelyiden ohella.

- Minulla on käytössäni mm. Toikan Eeva kangaspuut (150 cm) sekä tietokoneohjausyksikkö. Kaksi voittotöistäni on kudottu Eevalla.

- Olen aina ollut otettu Toikasta ja etenkin toimitusjohtaja Jukka Yrjölältä saamastani tuesta, kiittää Lucia lopuksi.

• 
  
  
  
  
  
  
  
  
  
   

  

  Kuvan ornamenttikuvioinen silkki-stoola (silkki/elastaani) on Lucian mestaritutkintotyö vuodelta 2011. Kudottu Toikan Eeva kangaspuilla tietokoneohjatusti.

  
  
   Lisätietoa Lucian opinnoista ja palkinnoista